Mulla on monia asioita, jotka vain yksinkertaisesti iskee suoraan sydämeen. Muutamia niistä asioista ovat Välimeren maat ja niiden ruoka, romanttisuus sekä rannikot. Hyvällä ystävällä oli synttärit ja pohdittiin, minne mentäisiin syömään. Alunperin lähdettiin metsästämään sushimestaa, mutta lopulta päädyttiin italialaiseen Sergio's Ravintolaan. Ravintola sijaitsee ihanalla paikalla Aurajoen rannassa ja suht lähellä keskustaa. Aurinkoisina päivinä ulkoterassikin on auki (vai olisko johtunut myöhäisestä ajankohdasta?).
Puutalo antaa maalaisromanttisen vaikutelman ja vie mielikuvissa lämpimämmille seuduille. Olen käynyt ravintolassa kerran aikaisemmin ja edelleen sen tunnelma on säilynyt - en tiedä, tuleeko se ihmisistä, sisustuksesta, omaa silmää miellyttävistä verhoista, paikasta vai ruoasta - sydän hyppii onnesta. Näkymät ikkunasta ovat suoraan Aurajoelle - kesällä ihan luksusta vihreine puineen. Mulle jotenkin tulee siitä sellainen fiilis, että oon just oikeassa paikassa, sieluni kehdossa. <3
Ja maailmakin lievästi sanottuna jaksaa huvittaa mua - spottasin juuri heidän kotisivuiltaan, että ravintolarakennus toimii vuonna 1787 valmistuneessa suojellussa puutalossa. Tuo mystinen numero, 78, joka vainoaa mua aina silloin tällöin - tai oikeastaan päivittäin. Taisi itse ravintolassakin olla pullo hyllyllä, josta havaitsin numeron 87 (siitä tosin ei ole kuvaa). Jääköön se mysteeriksi aina siihen asti, kunnes sen tarkoitus selviää.
Jos on tottunut ruokailemaan "oikeissa ravintoloissa", palvelu on hyvää ja asiallista. Pikaisemmille ruokailijoille ja nälkäisille kavereille suosittelen paikkaa, jossa oikeasti hommat toimii pikana. Ihan vaan turhien kiukkukohtausten välttämiseksi ;) Soitimme Sergio'siin ennen sinne lähtemistä ja teimme paikkavarauksen. Paikka on aika suosittu, joten on hyvä varmistaa, että heillä on tilaa.
Alkupalana tarjoiltiin leipää ja öljyä, johon leipää voi dipata. Leipä ei sen kummemmin sytyttänyt ja tavallinen patonki olisi toiminut paremmin omaan makuun. Ruokajuomana join vettä, mutta valikoimaan kuuluu myös viiniä, muita alkoholituotteita ja limonadeja. Tuli myös lopuksi maistettua paikan lattea - ei ollenkaan huono, tosin Helsingin Roasbergin latte vie vielä voiton. Molempien paikkojen lattea maistettuani voikin kyllä olla työlästä enää tykästyä tavallisten kahviloiden valikoimaan.
Varsinaiseksi ruoka-annokseksi valikoitui Penne alla Norma, jossa on munakoisoa, kirsikkatomaatteja, basilikaa sekä suolaista ricottajuustoa. Hämmennyin todella paljon, koska tajusin tätä syödessäni, että keitän itse aina ylikypsää pastaa. No, siksi mä kai käynkin ulkona syömässä.
Maistuvaa, herkullista ja selkeää. Ainesosien makuja ei ollut tuhottu esimerkiksi liialla maustamisella eikä mikään maku dominoinut toisen ylitse peittämällä sen alleen. Ruokailun päätteeksi tuli kehuttua myös annoskokoa - sopiva, jättää vähän nälkäiseksi lopetettuasi ja kylläisyys tulee, kunhan ruoka laskeutuu.
Ruoka: 5/5
+ Annoskoko
+ Makujen yhteensopivuus
+ Makujen selkeys
+ Esillepano
+ Basilika toi jännän makuelämyksen/"piikin"
Asiakaspalvelu: 4/5
+ Asiallisuus
+ Ammattitaitoiset työntekijät
+ Ruoka saapui sopivalla aikataululla
+ Selkeä työnjako
- Olisin itse kaivannut henkilökunnalta aktiivisempaa kontaktia asiakkaisiin
Yleisvaikutelma: 4/5
+ Rauhallinen, romanttinen ja seesteinen
+ Välimeren tunnelma onnistuttu rakentamaan keskelle Turkua :)
+ Tunnelmaa toi myös viinitarjoilun seuraaminen :)
+ Yleisilme siisti, pöydät siivottu ja ulkoterassista on pidetty huolta
- Vaikka sisustus ihana onkin, siihen vois saada vielä lisää sähäkkyyttä (esim. yhtenäisempää, italialaishenkistä)
Palautetta voisin antaa myös menusta. Mielestäni menussa on sopivasti erilaisia ruokia ja vaihtoehtoja - toki ruokaa rakastavalle ja himoitsevalle sielulle vaihtoehtoja on liikaa, vaikka niitä olisi vain kaksi. Ravintola on auki maanantaista lauantaihin klo 23 asti ja keittiö menee kiinni puoli tuntia ennen sulkemista. Tää on ihan kiva lisä, varsinkin meidänkaltaisille iltasyömäreille.
Jos se olisi mahdollista, mä varmaan muuttaisin siihen rakennukseen asumaan ihan sen tunnelman takia. Siinä on sykettä, jotain vanhaa, jotain tosi eläväistä ja romanttista. Intiimiä. Tai jos mä jään vaikka haaveilemaan sellasesta romanttisesta italianosta, joka vie mut sinne syömään ja lopulta käveleen Aurajoen rantaan ja katteleen tähtiä. ;) Kevyt kukkamekko seksikkäine alusvaatteineen, huivi ja hiukset laitettuna, kevyesti meikattuna, tanssahdellen pitkin katuja, viattomalla, mutta seksikkäällä mielenlaadulla ja vähän flirttaillen. Puspus. Se on niin cliché, mutta elämä on <3 Mun sisäinen romantikko vaan kehrää.
Tanssien sateisessa (syys)säässä, ensi kertaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti